Oppimistyylit

Miksi yksi joutuu lukemaan tuntikausia kun toiselle riittää pelkkä kuunteleminen? Ja miksi kolmas ei opi kunnolla ellei pääse kokeilemaan?

Jokaisella on oma tapansa vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Tätä kutsutaan oppimistyyliksi. Eri ihmisten oppimistyyleissä on suuria eroja.

Tehokasta opiskelua edesauttaa itselle luontaisten oppimistyylien tunnistaminen. Tiedostaessaan oppimistapansa ja -taipumuksensa opiskelija voi käyttää vahvuuksiaan hyväkseen ja kehittää heikkouksiaan sekä suunnitella opiskeluaan oman oppimistyylinsä mukaisesti.

Aistit ovat tärkeitä oppimisen kannalta ja useimmilla onkin hallitsevana jokin eri aistiin perustuvista oppimistyyleistä:

Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa. Kun visuaalinen oppija puhuu esimerkiksi kokemuksistaan, hän näkee ne kuvina ja käyttää puheensa tukena näkemiseen liittyviä ilmaisuja.

Auditiivisesti suuntautuneella oppijalla korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Auditiivisella oppijalla on tarkat korvat ja hän tallentaa havaintonsa kuulokuvien muotoon. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Auditiivisesti orientoitunut pitää siitä, että esimerkiksi luennolla asiat kerrotaan hänelle.

Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tunnustellen ja kokemuksen kautta. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai liike tuntuu. Opiskelutilanteessa – esimerkiksi tenttiin lukiessa – tämä tarkoittaa, että ympäristön pitäisi tuntua mukavalta.

Oppimistyylejä jaotellaan myös kategorioihin osallistuja, tarkkailija, päättelijä ja toteuttaja.

Osallistuja elää voimakkaasti nykyhetkessä. Hänelle on tärkeää hankkia uusia kokemuksia. Tajunnanvirtatekniikat ja aivoriihet ovat hänelle mieluisia tapoja työskennellä. Osallistuja on myös seurallinen ja pitkästyy asioiden hitaaseen etenemiseen.

Tarkkailija jää mielellään taka-alalle tarkkailemaan ja pohdiskelemaan. Häntä kuvaavat sanat harkitsevaisuus, suvaitsevaisuus ja varovaisuus. Hän tarkkailee muita ja tekee heistä havaintoja. Tarkkailija ei myöskään pidä ääntä omista tekemisistään.

Päättelijä yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset ja tekee niiden perusteella omat päätelmänsä. Hänen toimintansa on loogista ja kokonaisvaltaista. Usein hänellä on taipumusta täydellisyyden tavoitteluun ja pitkälliseen harkintaan mahdollisimman suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön toimiin ryhtymistä.

Toteuttaja haluaa toimia ja saada tuloksia aikaan. Hän keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen käytännössä. Toteuttaja ryhtyy herkästi toimeen, eikä pidä asioiden odottelusta. Hän on käytännöllinen ongelmanratkoja.

Käytännössä kukaan ei yleensä kuitenkaan ole pelkästään yhden oppimistyylin edustaja. Sen sijaan useimmilla meistä on piirteitä kaikista tyyleistä ja jokin niistä voi olla hallitseva riippuen tilanteesta sekä asiayhteydestä. On myös muistettava, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa oppimistyyliä.

Oppimistyylitestejä
http://www11.uta.fi/laitokset/tyt/verkkotutor/index.php

Oppija-testi
http://www.cs.helsinki.fi/u/porvali/testit/testi2.html